Kokonaisturvallisuus on arjen pieniä tekoja ja omatoimista varautumista
Kansalaisten ja yhteisöjen kyvyllä ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toiminnalla vaaratilanteissa on ratkaiseva merkitys koko yhteiskunnan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kyse on yhtä lailla arjen turvallisuudesta kuin varautumisesta laajempiin yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Käytännön taitojen ohella luottamuksella ja turvallisuuden tunteella on suuri merkitys kansalaisten ja yhteisöjen resilienssille.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö seuraa kansalaisten turvallisuuskäsitysten ja valmiuksien kehittymistä (tilannekuva). Kylille III -hanke auttaa tilannekuvan kartoitustyössä ja rakentaa yhteistyötä kylien ja taajamien sekä niiden asukkaiden turvallisuuteen vaikuttavien tahojen välillä.
Hanke auttaa myös mittariston kehittämisessä: turvallisuuden kokemus syntyy monista tekijöistä. Tilannekuvan arvioinnissa tarvitaan määrällisiä mittareita, joilla seurataan vapaaehtoistoiminnan määrää, toimijoiden osaamista ja toimintakykyä sekä laadullista arviointia tekijöistä, kuten mikä on kylätalon kyky toimia tukeutumispaikkana ja miten tilannekuvasta viestitään kuntaan.
Kyläläisiä valmennetaan varautumiseen omalla kylällään esimerkiksi sähkö- tai vesikatkosten varalta sekä tiedotetaan kotivarasta ja muista arjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asukas voisi riittävillä valmiuksilla kokea itsensä turvallisuustoimijaksi motolla “Mua ei tartte auttaa, mä autan muita”.
Kylätalojen käyttöä kehitetään kriisien varalta sekä kokoontumispaikkoina että varustetasoltaan.
Tehdään yhteistyötä paikallisen pelastustoimen ja muiden kunnan sekä seurakuntien toimijoiden kanssa. Tehdään yhteistyötä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikuntien kanssa.
Kootaan tietoa eri puolilla Suomea toteutettavien kyläturvallisuushankkeiden hyvistä käytännöistä. (valtakunnallinen kyläturvallisuustoimijoiden tiimi).
Toimenpiteitä
• Kartoitetaan toimijoita: mitkä kaikki yhdistykset ja muut tahot toimivat kylien turvallisuuden hyväksi ja millä tavoin ne lisäävät kylissä asuvien ihmisten turvallisuuden kokemusta – tilannekuva. Kehitetään turvallisuuteen liittyviä indikaattoreita. Kannustetaan kyliä laatimaan turvallisuussuunnitelmia, päivittämään niitä vuosittain ja liittämään ne kylien yhdistysten toimintasuunnitelmiin.
• Järjestetään infotilaisuuksia, jotka suunnataan erityisesti kylä- ja muiden yhdistysten aktiiveille. Kiinnitetään huomiota myös kokoontumistiloihin ja niiden varustukseen. Tilaisuuksissa puheenvuoroja myös Vapepan, pelastustoimen ja kunnan edustajilta. Samalla kartoitetaan / rekrytoidaan henkilöitä vapaaehtoisen johtamistaidon koulutukseen, joka luo systemaattista kykyä johtamiseen ja organisointiin yhteisön resilienssin tukemiseksi. Koulutus sisältää harjoittelua (jatkoa Turvallisuus kuntoon kylillä -koulutuspäiviin).
• Järjestetään Meidän turvallinen kylä- ja 72H-koulutuksia ja kouluttajakoulutuksia.
• Järjestään turvallisuutta ja omatoimista varautumista lisääviä tilaisuuksia ja tempauksia, joissa kohderyhminä ovat ikäihmisten lisäksi mm. lapsiperheet, nuoret ja aikuinen aktiiviväestö (Turvallisesti kotona, kyläturvallisuuspäivät ja -illat, turvallisuuskävelyt ym.)
• Osallistutaan SPEK:n kampanjoihin ja valtakunnallisiin teemapäiviin. Tehdään hankeyhteistyötä sekä hyödynnetään valmiita materiaaleja ja konsepteja: päivä paloasemalla, nou hätä, osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke (OTE), puuhakirja, kodin turvallisuuslista.